sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Blogin loppu


Blogin aika on tullut loppuunsa. Meidän aikamme keskittyä viimeisiin opiskelujuttuihin tänne kirjoittelun sijaan. Vaihto pyörii mielessä päivittäin ja uskomme, että siellä se häilyy usein myös jatkossa. Välillä tulee todella kova ikävä Prahaa. 

Viimeiset paperiasiat ja vaihtopalautteet ovat nyt hoidossa ja odottelemme apurahan loppuosan maksua. Blogin pitäminen oli osa Villen INMO-kurssia, mutta kirjoittaminen on antanut meille paljon muutakin kuin opintopisteitä. Blogi on mukava muisto, päiväkirja vaihtoajoilta. Sen avulla voi itsekin palata muistelemaan. Lisäksi blogin kautta oli helppo kertoa perheelle ja kavereille, mitä olemme puuhailleet ja miten meillä menee maailmalla.

Na shledanou.
Toivomme, että blogista on apua vaihtoa suunnitteleville tai Prahaan vaihtoon lähteville ihmisille. Lähtekää ihmiset vaihtoon. Se todella kannattaa!

Nyt viimeistä kertaa. Ahoj!

Outi & Ville

lauantai 9. maaliskuuta 2013

Kotiuduttu on


Yllättävän nopeasti olemme kotiutuneet taas Suomeen. Muutaman päivän jälkeen outous alkoi helpottaa. Vaikka vieläkin esimerkiksi lukkojen sulkeminen ja portaiden laskeminen vaatii erityistä huomiota. Hedelmätkin pitää muistaa punnita kaupassa ja niin edelleen. 

Ehkä nopea opiskelun ja urheilun aloittaminen helpotti kotiutumista. Outin gradu lähti jo esilukuun ja Villen lopputyökin etenee.

Prahassa ei ehtinyt ikävöidä perhettä tai kavereita, mutta täytyy sanoa, että on ollut ihana nähdä kaikkia ihania ihmisiä. Tutut kasvot auttavat paluussa paljon. Oulu näyttää edelleen rumalta ja pieneltä, mutta on täällä ihmiset ja aurinko.

Vaihtoprosessista on edelleen jäljellä apurahan loppuosan hakemus, joka menee ensi viikkoon, koska allekirjoituksia on ollut vaikea saada ihmisten ollessa talvilomalla. Villen pitää hoitaa vielä hyväksilukuasioitakin. Onneksi muistot säilyvät, vaikka vaihtoon kuuluvat asiat ovat kohta hoidossa.

Ihanaa viikonloppua!

Outi & Ville

perjantai 1. maaliskuuta 2013

Niin outoa

Outo on paras sana kuvaamaan oloa paluun jälkeen. On outoa syödä aamulla puuroa tutun, mutta silti hieman vieraan pöydän ääressä, outoa käydä saunassa, outoa nähdä vanhat tavarat, outoa kävellä Oulun katuja.

Lennot sujuivat hyvin ja olivat ajallaan. Kentällä meitä odotti kyyti ja ihanan värisiä ruusuja, alppilassa siivottu koti. Ensimmäinen ajatus ovesta astuessa oli, että miten tämä asunto on näin pieni! Ennen luulimme, että tässä asunnossa on korkeat huoneet, tilaa. Ei ole.


Matkalla.
Siivoilu ja paikkojen järjesteleminen meni paluuiltana pitkälle aamuyöhön. Kaikki tavarat olivat jotenkin oudosti. Oudoissa paikoissa. Meinasi ahdistaa ja surettaa. Kaikki niin samaa, mutta silti vierasta.

Aamulla katsoimme ikkunasta ulos ja tuli epätodellinen hetki, jossa mietimme, olemmeko edes olleet missään. Outous on ollut mukana nämä pari päivää.

Eilen kävimme hoitamassa asioita kaupungilla, bussikorttia ja sellaista. Ensivaikutelma Oulusta on PIENI ja näin talvella ruma. Ei ole kauniita, vanhoja taloja ja kapeita katuja. Ei linnaa näköpiirissä. Outoa ja tyhmää myös, kun kaikkialla puhutaan suomea. Missä on tšekin kieli?

Kodin suhteen outous alkaa vähän helpottaa, koska heitimme noin kolmasosan kaapeissa olleista tavaroista roskiin ja yhden kolmasosan pakkasimme kirpputorille meneviksi. Pitää loppukeväästä laittaa ne myyntiin. Nyt täällä näyttää taas omalta.


Niin kaunis väri.
Täällä sitä ollaan.
Tänään kävimme hoitamassa opiskeluihin liittyviä asioita. Ville lopputyöpalaverin, vaihtopisteiden kirjauksen, Outi myös vaihtoasioita, lopputenttimatskuja ja gradun lähteitä. Haimme myös salijäsenyydet Teknopalatsille. Tekee hyvää päästä huomenna urheilemaan. Valinnanvaraa on. Ehkä uusi les mills grit? Vaiko sittenkin kahvakuula?

Paluu on ollut väsyttävä. Kaikki tuntuu oudolta. Ikävällä tavalla tutulta ja kuitenkin vieraalta. Lisäksi pitää hoitaa niin paljon asioita. Jossain vaiheessa, kun saamme allekirjoituksia vaadittaviin lappuihin, pitäisi tehdä myös apurahan loppuosan saamiseksi vaadittavat hakemukset.

Onneksi täällä on sentään parempi sänky kuin Prahassa ja kevättalven aurinko on ihana. Bussin odottamista pakkasessa taas ei ollut lainkaan ikävä.

Outi & Ville

tiistai 26. helmikuuta 2013

Na shledanou


Voi nyyh, Tesco muisti meitä plussaseteleillä. Miten siitäkin voi herkistyä? Laitoimme myös sähköpostilla positiivista palautetta salille ja saimme Petralta henkilökohtaisen kiitosviestin ja kutsun tulla ilmaiseksi treenaamaan, kun vain tulemme Prahaan ensi kerran. Tuli saliakin jo ikävä.

Hyvästely on kamalaa. Tieto siitä, että aina voi palata, toki helpottaa, mutta silti ajatus, että näitä katuja kävelee viimeistä kertaa vähään aikaan, tuntuu kovin haikealta.


Eilen kiipesimme Petřín hillille. On se vain ihana paikka. Myös talvella. Kävimme huipulla olevassa pienessä peililabyrintissä. Se oli kiva, mutta tosiaan pieni.







Kävimme myös päiväkahvilla ja kakuilla Kaprova-kadulla sijaitsevassa Coffee lovers -kahvilassa. Ihana paikka, uskomaton porkkanakakku ja paras juustokakku, jota olemme Prahassa maistaneet. Voi miksei täälläkin tullut käytyä useammin?



Illalla söimme U Flekussa olutjuustoa ja treffasimme kavereita seiskabaarissa. Haikeus. Kaikki ihmiset ja ihanat paikat viimeistä kertaa vähään aikaan.


Tänään vielä hyvästellään kaupunkia. Syödään polvea ja juustoa. Valmistaudutaan lähtöön. Seuraavan kerran päivitystä tulee vasta Suomen puolelta.

Outi & Ville

sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Niin vähän aikaa


Uskomatonta. Tämän päivän jälkeen meillä on enää kaksi kokonaista päivää Prahassa. Loppuviikko meni aikalailla kotosalla, koska flunssa iski vuorostaan Villelle.

Muutamana aamuna olemme heränneet ensimmäisen kerran seitsemän jälkeen, kun on jo niin valoisaa. Tänäänkin on ollut ihana auringonpaiste. Siitä tuli mieleen, miten ihanaa on ollut, kun on voinut jättää välistä Suomen talven pimeimmän jakson. Se on niin väsyttävää aikaa. Onneksi päivä on siellä jo vähän pidempi, vaikka tuskin aurinko vielä seitsemältä näyttäytyy ensi viikolla, kun palaamme.

Kävimme eilen syömässä Pivovarský klubilla. Siellä on hyvä olutvalikoima, mutta ruuat eivät olleet kovin erikoiset. Vaikka hermelin ja liha nyt ovat aina hyvää.




Mietimme muuten, miten Suomessa jaksaa hakea tuopin itse baaritiskiltä. Onhan tämä täällä ihan paras asia, että uusi juoma ilmestyy nenän alle, kun edellinen loppuu.

Tänään raahasimme matkalaukut sohvalle. Ne ovat jo lähes valmiina lähtöön. Punnitseminen kertoi, että laukut ovat todella paljon kevyemmät kuin tullessamme. Sen verran tavaraa on mennyt roskiin ja aika paljon kesävaatteita palasi Suomeen jo äitien ja isien kyydissä. Illalla viemme astioita ja lakanoita tänne kevääksi jääville.

Nyyh.

Outi & Ville

torstai 21. helmikuuta 2013

Vinkkejä Prahaan


Ajattelimme, että olisi mukava kirjoittaa koottu pläjäys siitä, mitä meidän mielestämme Prahassa kannattaa tehdä ja nähdä. Puuhat ja nähtävyydet eivät ole missään tärkeysjärjestyksessä, mutta näistä olemme tykänneet paljon.


Perusnähtävyydet

Joitakin asoita pitää vain nähdä, jos tänne tulee. Niin se on joka kaupungin kanssa. Meidän mielestämme on tärkeää, että Prahassa näkee vanhankaupungin ja sen aukion. Kannattaa poiketa erityisesti pienemmille ja hiljaisemmille kujille. Ne ovat niin nättejä.

Linna-alue on yksi Prahan pakkonähtävyyksistä. Alueelle pääsee ilmaiseksi, mutta jos haluaa esimerkiksi sisälle Vituksen katedraaliin, pitää ostaa lippu. Näkymät linnalta käsin ovat ihanat ja suosittelemmekin kipuamaan ja laskeutumaan sinne portaita pitkin. Linnan puutarhat ovat myös käymisen arvoinen paikka kauniilla kelillä. Sinne pitää ostaa lippu, mutta se maksaa opiskelijalle vain noin kaksi euroa.

Malá Strana eli pieni puoli on hurmaava alue. Sieltä löytyvät muun muassa Černýn pissipatsaat ja John Lennon Wall. Senaatin puutarha on muuten kesäisin avoinna kaikille ja siellä on se seinä, joka näyttää linnalta käsin patsaiden hautausmaalta. Vauvapatsaita voi ihastella/kauhistella Kampa-saarella. Malá Stranasta myös yksi kahvilavinkki: http://www.dobratrafika.cz/

Malá Stranan kautta on kätevä kiivetä Petřín hillille, jolta on myös ihanat maisemat. Puisto on kaunis ja sen päällä voi halutessaan kiivetä pikku-Eiffeliin. Ylhäällä on myös sievä puutarha.

Sitten on se Kaarlensilta. Kyllähän siellä pitää käydä, mutta jos turistien määrä ahdistaa, niin silta näyttää aivan hyvältä kauempaakin ihailtuna. Ehkä jopa paremmalta.


Muuta nähtävää ja puuhasteltavaa

Ihan kiva idea on rakentaa kävelyreitti David Černýn teosten ympärille. Niitä löytyy kävelymatkan päässä toisistaan keskustasta. Tv-torni ja kiipeilijävauvat ovat Žižkovissa vähän matkan päässä. Sinnekin jaksaa kyllä kävellä.

Žižkov ja Žižkovin pubit. Mitä siitä nyt voi sanoa. Koko alue on täynnä kivoja kuppiloita, joissa vierähtää helposti pitkä ilta. Tiky Taky, Bukowski’s, Hospudka na Viktorkou, U Sadu ja Palac Akropolis näin esimerkiksi. Alueelta löytyy myös muun muassa seinäkiipeilybaari. Big Lebowskissa oluesta voi maksaa sen verran kuin haluaa ja yhteen paikkaan pääsee sisälle vain ovikelloa soittamalla, jos baarimikko tai joku ovisilmän kautta kelpuuttaa sisälle. Eli kaikkee on. Biisivinkki Žižkoviin liittyen: http://www.youtube.com/watch?v=_hsknOBkgrg.

Žižkovista menee muuten Karlínin alueelle kreisitunneli siitä Planeta Žižkovin vierestä.

Vinohrady on ihana alue. Kauniita, rauhallisia katuja. Vysehradkin on käymisen arvoinen. 

Kuuman päivän yllättäessä on mukava puistoilla vaikkapa Riegrovy Sady -puistossa, josta on hienot näkymät kaupunkiin. Puistosta on iisi lähteä viilentävälle oluelle Žižkoviin tai Vinohradyyn.

Muita isoja puistoja, joissa on kiva käydä, ovat esimerkiksi Stromovka ja Divoká Šárka.

Aquapalace on kiva paikka etenkin kuumana päivänä, vaikka se onkin vähän kauempana. Jos vain uskaltaa nakuilla saunaosastolla. Maauimaloita emme ole testanneet, mutta moni on kehunut Podolia.

Eläintarha on käymisen arvoinen. Se on iso! Kannattaa varata kunnolla aikaa.

Museoitakin on vaikka minkälaista. Mucha museum on ihana ja mukavan pieni, joten siellä ei mene koko päivää. Petřín hilliltä löytyy ihana pikkuinen fantasiataidegalleria. Contemporary artia voi katsoa esimerkiksi Futura Galleryssä tai MeetFactoryn galleriapuolella. Nykytaiteesta kiinnostuneille löytyy Národní galerien Veletrzní palác.


Syömistä ja juomista

Prahasta löytyy kivoja panimobaareja, muun muassa U Medvídků ja U tří růží. Myös U Fleků on kiva, mutta se on aika turistipaikka. Olut ja paikan olutjuusto tosin ovat ihan älyttömän hyviä. Erityisen hyvät olutvalikoimat löytyvät myös Pivovarský klubilta.

Jossain kannattaa syödä  nakládaný hermelín. Kertaakaan ei olla saatu huonoa pikkelöityä juustoa. Aivan ihanaa oluen kanssa <3

Kahviloissa kannattaa käydä. Täällä on monia ihania paikkoja, esim. Choco-cafe, Louvre ja Au Gourmand. Medovník on niin hyvää!

Kasvissyöjille ja kaikille muillekin suosittelemme Lehká Hlavaa ja Maitreaa. Myös Beas-ravinteeleista saa hyvää evästä, mutta ne eivät ole yhtä viihtyisiä kuin ensin mainitut. Beasista saa kasin jälkeen ruokaa puoleen hintaan eli jos on säästölinjalla niin kannattaa evästää siellä ilta-aikaan.

Kaikkein eniten suosittelemme kuitenkin peritšekkiläistä ruokaa tarjoavaa Bredovsky dvůria. Sinne kaikki testaamaan possunpolvea, paistettua juustoa ja talon ribbsejä. Toimii! Pilsner Urguellia on tankissa ja jälkkäritkin ovat niin nam.

Partyiltaa voi viettää mainiosti CrossClubilla tai Meetfactoryssä. Muista yökerhoista emme oikein osaa sanoa mitään, koska olemme enemmän pubi-ihmisiä. Akropolis on myös todella jees. Bilejuomaksi Becherovkaa ja betonia. Aloittelut voi hoitaa vaikka seiskabaarin häppäreillä.

Hm jäiköhän jotain sanomatta. Varmasti, mutta tässä taas jotain. Vinkkinä toki myös se, että kannattaa tutkia muutakin Tšekkiä. Prahasta on iisi tehdä päiväreissuja esimerkiksi Kutná Horaan, Plzeniin ja Karlstejniin. 

Outi & Ville

keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Taas fiiliksiä


Outi teki yksi päivä valokuvakirjaa vaihtoajalta, kun Ville keskittyi lopputyöhön. Katsoimme yhdessä kuvia ja on tämä ollut aivan mahtavaa aikaa.

Arki Prahassa ei ole kauheasti poikennut siitä, millaista arki on Suomessa. Se on opiskelua ja urheilua, tv-sarjojen katselua ja tietokoneella puuhastelua. Tietysti erilaisella ympäristöllä on jonkin verran vaikutusta, mutta ei arki itsessään ole niin hirveän erilaista. Mitä nyt siivotessa ei ole voinut käyttää imuria ja astioita ei ole voinut heittää koneeseen puhdistumaan, mutta ilman mukavuuksia on pärjännyt vallan mainiosti.

Ehkä yksi suurimpia eroja, joka näkyy ja tuntuu arkipäiväisessä elämässä on vieras kieli. Aluksi oli outoa, koska emme osanneet tšekkiä juuri tervehdyksiä enempää. Nyt osaamme sentään hoitaa yksinkertaisimmat asiamme maan kielellä ja muuta pientä. Kielen vähäkin osaaminen auttaa paljon ja ehkä se kotiuttaakin.

Opiskeluun liittyvät asiat hoituivat englanniksi oikein näppärästi. Rohkeus puhumiseen vieraalla kielellä on kasvanut ja yleisestikin kielitaito on karttunut vaihtoaikana. Vieraassa kieliympäristössä myös huomaa, kuinka tärkeä oma kieli on. Suomi on se lähin ja rakkain kieli, jota osaa parhaiten. Se hyvä puoli paluussa on, että voi hoitaa kaikki asiansa äidinkielellään. Onhan se helpompaa.

Ehkä rohkeus on ylipäätänsä kasvanut vaihtoaikana. Ainakin ymmärrys siitä, että asiat järjestyvät aina, että itse selviää. Lisäksi vaihtoaika on antanut arvokasta kokemusta siitä, millaista on elää toisen kulttuurin keskellä ei-valtakulttuurin edustajana. Vaihdossa tutustuu erilaisiin kulttuureihin, sekä vaihtomaan että ehkä vähän muiden vaihtareiden. Myös omaa kulttuuriaan katsoo eri silmin. Täytyy mainita vielä, että seitsemässä kuukaudessa kohdemaan kulttuurista näkee kuitenkin vain pienen pienen osan.

Kuvia katsoessa mietimme myös, kuinka ihanaa meillä on ollut täällä kaikkien kanssa, jotka ovat käyneet kylässä, ja kuinka ihanaa on ollut reissata eri paikkoihin. Niin ihanaa on ollut myös uusien ystävien kanssa Prahaa tutkiessa ja vaihtoaikaa eläessä.

Holesovice a tramvaj.
Tänään käytiin kävelyllä ja siivottiin vähän. On se ihan kiva, että Suomessa on imuri :D ja että voi kierrättää. Tänään on vaihteeksi vähän positiivisempi asenne paluuseen. Ehkä sen tekee aurinko. Tuntemukset paluusta vaihtelevat melkoisesti.

Outi & Ville