Trip to Moravia

Viikonloppuna oli viimeinen reissu kielikurssiporukan kanssa. Lähdimme lauantaiaamuna jo ennen kahdeksaa junalla kohti Moraviaa. Yhdesti vaihdettiinkin junaa ja käytiin ostamassa eväitä.

Anni junanvaihtopaikassa.

Yöpaikka sijaitsi kaupungissa nimeltä Valtice. Mukava paikka. Hostelli oli karuhko, mutta tällä kertaa samassa huoneessa yöpyi vain yhteensä neljä ihmistä. Parannusta eka reissuun. Aamupalaakin saatiin.

Jätimme kamat hostellille ja menimme bussilla viereiseen kylään. Siellä kävimme opastetulla linnakierroksella Státní zámek Lednicessä ja viinifestivaaleilla. Linna oli hieno. Näytti hiekkalinnalta. Viinifestivaalitkin ihan kivat. Maha meni vain sekaisin nuoresta viinistä. Villellä oli lisäksi ollut vatsaongelmia jo koko viikon. Onneksi nyt helpottaa. Kelikin oli vähän huono, joten kulutimme suurimman osan ajasta lounaalla ja kahvilassa. Festivaaleille oli varattu meidän mielestämme vähän liian pitkästi aikaa.

Hiekkalinna.

Botanical garden.

Viinifestivaaleilla.

Kočka spí v kavárna.

Käytiin lounaalla ja Villen pihvin päällä oli kermavaahtoa. What?

Iltaohjelma oli ihan parasta: Menimme johonkin pikkukylään maistelemaan viinejä. Odotimme perinteistä viininmaistelua nuuhkutteluineen, mutta täällä viiniä sai maistella, kuten halusi. Omistaja toi pöytään aina kannullisen eri viiniä, jota sai sitten ottaa pienen lasillisen tai vähän enemmänkin. Yhteensä maisteltavia viinejä oli kymmenen. Ei olla varmoja, maistettiinko kaikkia.

Lisäksi pöydissä oli samassa kylässä tehtyä juustoa, leipää, pekonia ja rypäleitä. Paikan viinit olivat todella hyviä. Pari valkkaria ei niin erikoisia, mutta ensimmäinen valkoviini tuoksui ihanan makealta. Ville sanoi, että häivähdys tokajin makua. Outista se maistui hieman hunajaviiniltä. Ei tosin niin makealta.

Ehdottomasti paikan parasta viiniä olivat metsämansikkaiset valkkari ja punkku. Punainen vielä parempi. Ehdottomasti paras kesäpunkku, jota ollaan maistettu. Tuoksu oli metsämansikkainen ja ensimaku myös. Ihanaa. Omistaja toi meille maisteltavaksi vielä rypäleitä, joista viini oli tehty. Nekin olivat kovin mansikkaisia.

Tämä oli sitä parasta viiniä <3

Kunnon läskiposket.

Tytöt hämmentyneinä, kun omistaja pölähti viereen istumaan.

Nam.

Yhdessä pöydässä oli tsekkiläinen porukka, jonka kanssa jäimme juttelemaan, kun suurin osa kielikurssiporukasta oli mennyt toiseen kellariin. Huvittaa, miten juttua piisaa, vaikka yhteistä kieltä ei ollutkaan. He eivät puhuneet englantia, mutta toisen maan urheilijoiden ja musiikin tuntemus riitti yhteiseksi huviksi. Me ei tosin tiedetä tšekkiläisestä musiikista muuta kuin Smetana ja Karell Gott ja Pijte vodu -laulu :D

Yöllä kävelimme takaisin hostellille parin kilometrin matkan. Olimme nukkumassa varmaan kahdelta. Suuri osa porukasta jäi vielä maistelemaan viiniä.

Aamulla kävimme ensimmäisten joukossa aamiaisella ja kahdestaan kävelyllä. Koko porukan voimin kävimme jälleen linnassa tai ei se aivan linna ollut. Ennemmin mieleen tulee hulppea huvila, jossa huvitella ja tanssia. Oli hieno. Vierailimme myös yrttitarhassa, joka ei ollut kovin kummoinen.

Aamukävelyllä.

Hulppea linna. Enempää ei saanut ottaa kuvia.

Linnatossut.

Yrttitarha.

Väsytti.

Lounasranuleiden jälkeen lähdimme hostellin kautta junalle ja takaisin Prahaan. Illalla mentiin vielä pitsalle, kun ei jaksettu kokata. Tuossa meidän takana on oikein kiva pitsapaikka. Hyvä sisustus.

Ainiin perjantai-iltana käytiin syömässä sellaisessa paikassa kuin Pivnice U Pivrnce. Ruoka oli ihan ok, mutta muuten ryöstöpaikka. Sisustuskin oli aivan hirveä. Kertaalleen pyydettiin laskun tarkastamista, koska laskimme, että siinä on jotain liikaa. Kirkkain silmin valehtelivat, että on kaikki ok ja tuo maksoi sitä ja tämä tätä. Katsottiin vielä ulkona ruokalistasta hinnat niin 50 korunaa ne ryöväsivät ylimääräistä. Ei sillä, että kaksi euroahan tuo on, mutta ketutti silti. Ei mennä uudestaan. Miksi suomalaiset ei osaa valittaa tarpeeksi äkäisesti? Pitäisi opetella.

Tänään oli viimeinen kvíz. Käytiin sen kunniaksi Annin ja Sannan kanssa lounaalla. Myös Annin tuttu Maija tuli mukaan. Hän oli käynyt lyhemmän kahden viikon kielikurssin, joka oli jonkun toisen yliopiston järjestämä ja kuulemma ihan hirveä. Opettaja oli sanonut jo toisena päivänä, etteivät tietyt ihmiset pääse kurssia läpi. Lisäksi kielen opiskelua oli ollut noin kahdeksan tuntia päivässä ja kaikki muukin ohjelma pakollista. Kuulosti ihan liian intensiiviseltä ja muutenkin huonosti järjestetyltä. Kaikki opettajat eivät olleet edes puhuneet englantia. Onneksi meillä on ollut hyvä kurssi.

Lounaan jälkeen kävimme vielä lainaamassa kirjoja Skandinávský důmista, jossa Sanna on harjoittelussa. Sieltä voi lainata muun muassa suomen ja ruotsin kielisiä kirjoja, kun ensin maksaa 100 korunaa. Kätevää. Otettiin luettavaksi Sinisaloa ja Waltaria.

Illalla olisi vielä jotkut kielikurssin lopettajaispippalot ja huomenna saadaan todistukset. Saa nähdä pippaloista, jaksaako mennä, kun jumpassakin pitäisi käydä ja on vähän väsymys viikonlopusta.

Outi & Ville