Yöllisiä pohdiskeluja

Yhtenä iltana valvotti ja mielessä alkoi pyöriä jälleen paluu Suomeen. Tuli surku. Ajasta täällä on tullut niin tärkeä. Sitä alkoi miettiä, mitä jos/kun Suomessa kaikki on aivan niin kuin ennenkin. Itse on kuitenkin muuttunut. Ainakin vähän. Mitä jos tämä muuttunut minä ei säily? Jotenkin täällä on oppinut ottamaan iisimmin, ei tarvitse aina olla niin stressissä ja huolessa ja joku vikana. Eikä aina tarvitse olla niin kiire. On vain hyvä.

Olemme myös miettineet, olisiko Prahasta tullut näin tärkeä ja koti, jos jompikumpi meistä olisi lähtenyt vaihtoon yksin. Ei varmaankaan, mutta pääasia, että näin kävi. Tämän kokemuksen jälkeen voi sanoa, että paljosta olisimme jääneet paitsi, jos emme olisi lähteneet.

Nautitaan nyt kuitenkin, kun vielä voidaan, ja eiköhän sinne Suomeen taas sopeudu. Joko nopeammin tai sitten vähän hitaammin. Olemme lukeneet, että usein paluu vaihdosta on vaikeampi kuin tänne tuleminen. Juuri tuo oman paikan löytäminen vanhassa ympäristössä voi tuntua vaikealta. Paluushokiksi nimittävät.

Eilen meillä oli leffatreffipäivä ja kävimme katsomassa Djangon Cinema Cityssä. Kurva dobrý film! Todella hyvää Tarantinoa. Nautimme suuresti leffaelämyksestä.

Kävimme myös syömässä Šalanda-ravintolassa, joka on yksi Krušovice-oluen ketjupaikoista. Paikan omat nettisivut eivät valitettavasti toimi, mutta täältä löytyy osoitetta ja muuta: http://www.lunchtime.cz/salanda/. Muuten oikein kiva paikka, hyvä perusruoka ja yllätyksellisen ystävällinen palvelu, mutta meidän perheen kasvissyöjä fiksuna tilasi juustonsa lihalistalta ja siellä olikin kinkkua välissä. Ainakin Ville sai syödä hyvin ja lähti Outinkin nälkä perunoilla ja tartarkastikkeella.

Siellä piilossa kinkut. Ville tykkäsi.

Hyvää oli vaikka ei iloiselta näytä :D

Illalla katsoimme vielä Anthony Bourdainin Rooma-jakson ja fiilistelimme ensi viikonlopun matkaa. Yhdistetty synttärimatkamme suuntautuu Roomaan. Outi osti sinne lennot Villen synttärilahjaksi ja Outin synttäreitä vietetään sitten paikan päällä pitsan, pastan ja punaviinin voimin. Ihanaa.

Outi & Ville 

Toiset jo lähtevät

Vietimme eilen iltaa muutaman muun suomalaisen kanssa viimeistä kertaa, koska osa lähtee huomenna kotiin. On onni, että saamme nauttia Prahasta vielä kuukauden ajan. Silti sekin tuntuu liian vähältä. Kun omasta kodista pitää lähteä.

Yritämme kuitenkin koko ajan keksiä, mitkä asiat ovat Suomessa hyvin, jotta paluu ei tuntuisi niin ankealta. On tietysti perhe ja kaverit, mutta myös imuri ja nopea, toimiva netti. Pääsemme myös testaamaan uutta salia. Tällä hetkellä Teknopalatsi taitaa olla houkuttelevin vaihtoehto. Mutta silti, kyllä tänne voisi jäädä.

Alkuviikolla olemme käyneet hoitamassa paperiasioita kouluilla. Villen koululla käymisestä saa ihan mukavan kävelylenkin, kun suuntaansa tulee 4 kilometriä. Maanantaina kävimme myös pumpissa ja teimme taas uusilla ennätyspainoilla. Jee. Niin ne vain nousevat, kun kehtaa kokeilla eikä jymähdä tuttuihin painoihin. Paitsi hauikseen ei varmaan ikinä onnistu laittaa isompia painoja. Se on aina yhtä tuskaa.

Eilen tosiaan ohjelmassa oli pubeilua. Aloitimme illan Charlestonista (http://www.charlestonrestaurant.cz/index2.htm). Siellä on myös savuton puoli, ihanaa! Viihtyisä paikka ja hauska sisustus. Lattiassa on muun muassa reikä, jossa istuu luuranko puhallinsoittimen kanssa. Kävimme myös Planeta Zizkovissa. Höm ja taas käytiin herkkukopilla.

Ville on muuten saanut lopputyölleen aiheen. Palkkiota ei ole luvassa, mutta aihe on kiinnostava ja työhön pääsee käsiksi heti, kun palaamme Suomeen + siihen voi alkaa valmistautua jo täällä. Huippu hyvä homma.

Sellaiset blogipäivitykset, joissa ei ole kuvia, ovat aika tylsiä, joten tässä todella kiinnostavia otoksia meidän nörttihetkistä.

Ainiin unohtui kirjoittaa edelliseen postaukseen, että matkustimme Krakovaan Almabussin kyydissä ja matkat maksoivat noin 60 euroa yhdeltä hengeltä. Nyt on alkanut kutkutella ajatus, että Itävaltaankin pitäisi päästä, jotta saisimme vierailtua kaikissa Tšekin naapurimaissa. Wien ei kuitenkaan houkuttele, ehkä mieluummin Salzburg tai Innsbruck.

Outi & Ville

Krakova

Tulimme eilisiltana takaisin Krakovasta. Vaikka koko reissun ajan kaupungissa oli jäätävä viima, mieli oli lämmin, sillä kaikkialla ihmiset olivat niin ystävällisiä. Todella viehättävä kaupunki kaikessa ränsistyneisyydessään. Suosittelemme vierailemaan Krakovassa kuitenkin hieman lämpimämpään vuodenaikaan, sillä tammikuun kylmyydessä pihalla oli niiin jäätävää.

Lähdimme matkaan keskiviikkoaamuna 5.30 tai oikeastaan vähän myöhemmin, sillä bussi oli myöhässä. Autoa piti myös vaihtaa jossain vaiheessa matkaa. Kuskit kuuluttivat asiansa vain puolaksi, joten tollona istumme ensimmäisessä bussissa niin kauan, että erikseen käskettiin mennä toiseen autoon. Yhteensä matka kesti noin yhdeksän ja puoli tuntia. Se hujahti mukavasti, kun saattoi nukkua.

Meillä oli aivan superhyvä hotelli mainiolla sijainnilla (http://www.booking.com/hotel/pl/globus-krakow.fi.html?aid=311095;label=globus-krakow-qLcHg5yLomgz*aZbq7E5MwS5753606829:pl:ta:p1:p2:ac:ap1t1:neg;ws=&gclid=CO_K4dSP97QCFSHHtAodtnoATg). Huone maksoi yöltä alle 40 euroa ja siihen sisältyi myös hyvä aamiainen. Joka päivä siivooja jätti huoneeseen pari pikkupulloa vettä, koska Puolassa ei suositella hanaveden nauttimista.

Keskiviikkona katselimme paikkoja, kävimme pubissa ja söimme Il Calzone -ravintolassa (http://www.ilcalzone.pl/). Oli hyvää calzonea.

Harmaita taloja.

Torstaina kävelimme läpi kaikki perusnähtävyydet: juutalaiskaupunginosan Kazimierzin, vanhankaupungin ja Wawelin linnavuoren. Tuuli oli jäätävä, joten emme pysähtyneet kovin pitkäksi aikaa ihailemaan näkymiä. Joenvarsi ja puistot ovat varmasti keväällä ja kesällä kauniit. 

Krakovassa on paljon harmaita ja tummuneita rakennuksia, vähän repsottavia. On siellä myös hienoja taloja ja paikkoja, sillä Krakova on Puolan suuremmista kaupungeista ainoa, joka selvisi melko vähillä vahingoilla toisesta maailmansodasta.

Kazimierissä oli muuten pitseria, jonka listalla oli pitsa nimeltä Hard Times. Siinä ei tietystikään ole yhtään täytteitä. Alueella oli useita kivannäköisiä kahviloita ja ravintoloita.

 

Wawelin linna

Vanhankaupungin katuja.

Shoppailimme myös Galeria Krakowskan H&M:ltä urheiluvaatteita (http://www.galeria-krakowska.pl/). Nike-kauppa ei ollut yhtä hyvä kuin Prahassa. Ostarilla oli paljon kauppoja monessa kerroksessa, joten siellä sai kyllä ajan kulumaan.

Kävimme myös teellä ja kahvilla ostarilla.

Ostettiin vissiin koko urheiluosasto.

Illalla söimme puolalaista ruokaa W Starej Kuchnissa (http://www.wstarejkuchni.pl/). Todella mukava ravintola, ihana palvelu ja savuntuoksu. Ville testasi puolalaisen mahakeiton ja lihalautasen, Outi puolalaisen lampaanjuuston ja perunapannarit sienikastikkeella. Maistoimme myös paikallista vodkaa. Nam.

Talo tarjosi alkupalaksi leipää ja valkosipulivoita.

Ihanaa puolalaista lampaanmaitojuustoa ja karpalohilloa.

Mahakeitto.

Puolassakaan ei säästellä annoskoon kanssa.

Perjantaina teimme päiväreissun Auschwitziin. Eihän siellä iloista ollut, vähän teki pahaa ja suretti, mutta hyvä siellä oli käydä. Taas oli ihan järkyttävän kylmä päivä, eikä edes ajatus siitä, ettei itse tarvitse olla ilkosillaan kasteltuna siinä viimassa, lämmittänyt tarpeeksi. Mutta kyllä siinä mietti, että on itsellä ollut asiat aina todella hyvin.

Hyi, kun tuntui hirveältä kävellä hiljaisuudessa wall of deadille.

Auschwitz II-Birkenau.

Bussimatkalla Auschwitziin huomasimme, että todella monien talojen seinällä tai pihalla oli Jeesus-patsas tai joku muu uskonnollinen juttu. Puolalaiset ovat uskonnollista porukkaa. Paavi-postikorttejakin sai joka paikasta.

Illalla kävimme Beer Galleryssä ilahduttamassa sydäntämme päivän kauheuksien jäljiltä (http://www.beergallery.pl/). Hyvä valikoima erilaisia oluita ja siellä oli jopa siideriä.

Ihanan viihtyisiä pubi.

Söimme jälleen italialaista ruokaa, koska edellispäivän puolalaisateria oli niin tuhti. Ei italialainen varmaan paljon sen kevyempää ollut, mutta tuntui, ettei siitä tule ihan niin pahaa ähkyä.

Vanhakaupunki iltavalaistuksessa.

Lauantaina kävimme aamupalalla ja istuimme koko päivän bussissa matkalla kotiin. Puola näytti harmaalta ja siellä on paljon kamalannäköisiä taloja, mutta myös kiinnostavannäköisiä kaupunkeja.

Taaskaan matka ei sujunut toilailematta, koska vaihtopaikalla olikin useampi bussi ja olimme ilmeisesti aluksi matkalla Zürichiin. Onneksi kuskit laskevat matkustajat, joten meidät komennettiin lopulta oikeaan autoon. Matkaan meni tällä kertaa yli 10 tuntia, koska autot olivat myöhässä. Loppumatkasta alkoi vähän tympiäkin, koska bussiin ei saanut valoja ja olisimme halunneet lukea. Tv:ssä pyöri puolaksi dubattu Notting Hill, jossa yksi ja sama miesääninäyttelijä puhui kaikki repliikit, myös Julia Robertsin.

Tänään nukuimme pitkään, kävimme salilla ja kaupassa. Ilta öllötetään ja katsotaan ohjelmia. On muuten hirveän hyvä liike, kun nappaa 15 tai 20 kilon levypainon käteen ja rutistelee kyljelle. Tuntuu.

Outi & Ville

Ei kait tässä

Sunnuntaita vietellessä, laiskotellessa. Tortillasyöminkejä odotellessa.

Ei olla tehty kauheasti mitään ihmeellistä loppuviikolla. Torstaina päiväkävelimme  Skandinávský důmiin lainaamaan lukemista (http://www.skandinavskydum.cz/) ja pumppailimme illalla. Perjantaina teimme opiskelujuttuja ja kävimme perusjumpat.

Lauantaiaamuna piipahti joku vuokranantajanaisen lähettämä mies katsomassa ikkunaa ja kämppää. Kävimme myös salilla, söimme herkkusalaattia ja istuimme pitkän illan Zizkovin pubeissa. Lähinnä suosikkipaikassa. Pojat maistoivat illan aikana kieltä, ja tytöt pysyttelivät hyväksi havaitussa hermelinissä.

Lauantain päiväsalaattiin liittyen pitää mainita, että täältä saa ihan uskomattoman hyvää vuohenjuustoa! Nam. Se sopii todella hyvin pinaattipedille, joka on nykyään meidän suosikkisalaattipohja. Meillä on myös yksi uusi herkku. Avokado. Sitä voi syödä ihan kaiken kanssa ja on niin hyvää että. Ajateltiin pistää sitä viipaleina tortillan väliinkin.

Ihanaa salaattia <3 Pähkinöiden kanssa tosin lähti vähän käsistä.

Ensi viikolla menemme Krakovaan kolmen yön reissulle. Lähtö on keskiviikkoaamuna jo 5.30 huh. Bussissa saa istua päälle 9 tuntia, mutta onneksi alkumatkan voi nukkua.

Huomenna pitää käydä hoitamassa muutamia kouluasioita ja pitkästä aikaa pääsemme Petran pumppiin. Jee. Ei kai tässä muuta. Mukavaa sunnuntai-iltaa!

Outi & Ville

Plussia ja miinuksia

Outin Czech Society -kurssilla piti tehdä esitys, jossa kerrottiin omasta näkökulmasta sekä hyviä että huonompia puolia Prahasta ja Czech Republicystä. Päätimme jatkaa listausta omalla ajallamme ja jakaa täällä blogissa muutamia ajatuksia vaihtokohteemme hyvistä ja huonoista puolista.

Asiakaspalvelusta ja ihmisistä

- Joskus olemme jo maininneetkin, että asiakaspalvelu on hyvin usein epäkohteliasta. Välillä on vaikea saada palvelua englanniksi.

- Se hymyilyn vähyys. Aluksi tuntui, että itsessä on jotain vikaa, kun ei hymyjä irtoa, mutta onneksi nyt ymmärrämme, että kyseessä on vain täkäläinen tapa.

+ Tšekkiläiset ihmiset ovat kuitenkin aivan ihania, kun heihin tutustuu. Emme tosin tunne monia, mutta ne, jotka tunnemme, ovat huippuja tyyppejä.

Ihmisiin liittyen pitää mainita, että paikallisiin on melko vaikea tutustua. Elämä pyörii lähinnä vaihtariympyröissä, koska kaikki ovat samanlaisessa tilanteessa uudessa maassa. Paikallisilla on oma elämänsä, johon vaihtarin voi olla vaikea ujuttautua, mutta silti on mahdollista tutustua esimerkiksi tandem-toiminnan kautta tai muissa vaihtarihässäköissä, joissa on paikallisia aktiivi-ihmisiä. Myös pubissa voi tietysti alkaa hyvin juttusille.

Prahassa on todella paljon suomalaisia vaihtareita, joten jos toivoo vaihtopaikalta, ettei muita suomalaisia näy, kannattaa harkita toista kohdetta. Toki on mahdollista liikkua muissa porukoissa. Meille on vähän käynyt niin, että olemme tutustuneet muutamiin suomalaisiin, joiden kanssa vietämme enimmäkseen aikaa. 

Ja sitten vielä tuo small talkin vaikeus. Onhan se kivaa välillä höpötellä tuntemattomien ihmisten kanssa, että miten menee, mutta joskus olisi ihan leppoisaa vain olla hiljaa esimerkiksi hissimatkan verran. Terveisin suomalaiset supersosiaalisten eurooppalaisten keskeltä.

Julkisesta liikenteestä

+ Todella edullista, opiskelijahintainen kuukausikortti 3 kuukaudelta maksaa vain noin 30 euroa eli ei juuri mitään! Aikuisten lippukin maksaa noin 21 euroa. Ei paha sekään, kun vertaa Koskilinjojen opiskelijakuukausilippuun, joka on jo 37 euroa kuussa.

+ Lisäksi julkinen liikenne toimii todella hyvin, paitsi silloin, kun itse möhlii ratikoiden kanssa. Vuoroja kulkee runsaasti läpi yön.

+ Julkisissa ollaan todella kohteliaita. Vanhemmille ihmisille luovutetaan paikka aina.

- Ainoa miinus tulee siitä, että opiskelijahintaista lippua ei saa, jos on yli 26-vuotias. Miksi opiskelijaetuudet loppuvat täällä niin aikaisin? Aiemmin ei ole kuulemma ollut mitään ikärajoja.

Matkustamisesta

+ Matkustaminen Tšekin sisällä on todella halpaa. Matkustaminen Tšekistä muihin Euroopan maihinkin on todella halpaa. Erityisen edukkaita bussiyhteyksiä tarjoavat Student Agency ja Eurolines. Halpoja lentojakin löytyy.

+ Matkustaminen on helppoa, koska yhteyksiä on niin paljon. Esimerkiksi Berliiniin menee päivittäin todella monta bussivuoroa.

+ Tšekki on keskellä Eurooppaa, joten kaikki on lähellä.

Opiskelusta

+ Orientaatioviikot auttoivat hyvin alkuun opinnoissa, vaikka ne koostuivatkin suurimmaksi osaksi bileistä. 

+ Opettajat ovat asiantuntevia ja puhuvat suurimmaksi osaksi hyvää englantia.

+ Vaihtareita autetaan aina. Pitää vain uskaltaa kysyä.

+ Kurssivalikoimaa on melko hyvin englanniksi. On mielenkiintoisia kursseja, joita pitäisi saada sisällytettyä omaan tutkintoon.

- Kursseista voisi saada paremminkin tietoa. Esimerkiksi kurssikuvaukset ja aikataulut olivat melko huonosti saatavilla, kun aloitimme opiskelun. Lisäksi kurssin suorittamisesta olisi ollut mukava tietää jo alkukurssista, eikä vasta paria viikkoa ennen opiskelun loppumista. Saatu info voi myös muuttua yllättäen.

- Osa opettajista on usein myöhässä.

- Iltatunnit.

- Tämä ei liity tšekkiläisiin opiskelijoihin, mutta vaihtareihin. Todella raivostuttavaa, kun pitää katsoa tentissä vastaukset Googlesta tai kysyä ne kaverilta.

- Asennoituminen Erasmus-opiskelijoihin on vähän yleistäen sitä, että meidän ajatellaan vain ryyppäävän ja juhlivan koko ajan. Jos ei ryyppää ja juhli koko ajan, tämä ajattelutapa alkaa tympiä jossain vaiheessa.

Vaihtarijärjestöistä

+ On monia järjestöjä, jotka järkkäävät vaihto-opiskelijoille hyödyllistä ja mukavaa toimintaa. On esimerkiksi filmi-iltoja, lautapeli-iltoja, bileitä, retkiä, teatteriklubia ja tandem-toimintaa.

+ Erityisplussa vielä aktiivisesta tandem-toiminnasta. Suomalaiset ovat haluttua tandem-seuraa, joten tšekkiläinen pari pitäisi löytyä helposti. Aivan mainio tapa tutustua paikallisiin!

- Ainoa miinus tulee heikosti toimivasta buddy-systeemistä. Joillekin se toimii hyvin, ja ihmiset ystävystyvät täkäläisen buddynsä kanssa, jonka on tarkoitus olla apuna uuteen maahan tultaessa. Meillä kävi huono tuuri emmekä tavanneet buddyjämme koskaan. He ottivat kyllä yhteyttä, mutta katosivat sitten, vaikka olimme sopineet jo tapaamisistakin.

Hintataso ja viihdykkeet

+ Juominen, syöminen ja kulttuuritapahtumissa käyminen on ihan törkeän halpaa verrattuna Suomeen. Opiskelijoille on lisäksi joissain paikoissa hyviä tarjouksia eli pitsa Einsteinin kaksi känkkyä yhden hinnalla. 

+ Joka ilta on tarjolla jokaiselle jotakin. On balettia, keikkoja, oopperaa, urheilua sun muuta. Aika ei todellakaan käy pitkäksi.

- Miinusta tippaamisen hankaluudesta. Kyllä sen nyt jo alkaa osata, mutta silti, vaikeaa.

Asumiskuluista sen verran, että todella halvalla on mahdollista päästä, jos on valmis majoittumaan dormeihin. Prahassa vuokrat eivät ole muuallakaan mahdottomat Suomeen verrattuna. Esimerkiksi meidän asuntomme vuokra on kuussa 16 000 korunaa eli noin 630 euroa. Vuokraan sisältyvät kaikki kulut, kuten sähkö, vesi ja netti. Plus asumme aivan keskustan ytimessä. Oulussa Alppilassakin kaikista kuluista saa maksaa paljon enemmän kuukausittain.

Useissa kimppakämpissä huoneen vuokraus maksaa myös noin 8000 korunaa kuussa, mutta halvemmallakin on mahdollista päästä. Riippuu, missä haluaa asua. Metrolinjojen päätepysäkkien lähellä vuokrat ovat oikeinkin kohtuulliset. Vinohrady tai Zizkov olisivat alueina erittäin viehättävät ja hieman edullisemmat kuin ydinkeskusta.

Jotain ihan muita miinuksia

-Vaikea kierrättää. Ydinkeskustan ulkopuolella on jäteastioita muoville ja lasille, mutta meidän talossamme on vain sekajäteroskikset. Yhtään ainoaa biojäteastiaa emme ole nähneet ja pulloja ei saa palautettua kauppaan. Kierrätysasiat ovat Suomessa vähän edellä Tšekkiä, vaikka kyllä täällä kuulemma yritystä on.

- Tupakointi! Täällä poltetaan kaikkialla. Jokainen tietää, ettei polttaminen ole hyväksi kenellekään. Täällä ravintolaillan jälkeen tulee todella tukkoinen olo ja hiukset ja vaatteet haisevat ihan hirveältä.

- Pieni miinus, mutta huonot karkkivalikoimat.

- Ydinkeskustasta pitää sanoa, että turistien määrä tympii, kun on kiire jonnekin. Muutoin tämä on mainio paikka asustaa.

Jotain ihan muita plussia

+ Praha on sopivankokoinen, helposti hallittava kaupunki.

+ Praha on turvallinen.

+ WorldClass! Ihan huippu hyvä sali, sopuhintainen ja parhaat ryhmäliikuntaohjaajat.

+ Koirat käyttäytyvät todella hyvin ja ovat tervetulleita joka paikkaan. Kakkapusseja on tarjolla joka kulmalla.

+ Olut on hyvää ja halpaa.

+ Kofola <3

+ Ruoka on hyvää ja halpaa.

+ Pitsa Einstein

+ Zizkovin bubit

+ Bar nro 7 häppärit klo 18–20

+ Hanavesi on hyvää.

+ Praha on kotoisa ja kaunis.

+ Prahassa on upeita puistoja, ihania taloja, jänniä paikkoja.

+ Tšekki on niin paljon muutakin kuin Praha, täynnä hurmaavia pikkukaupunkeja. Mainittakoon erityisesti ihana Cesky Krumlov ja kaikki muutkin paikat, joissa olemme vierailleet.

Loppuun pari kuvaa alkusyksyn koskenlaskureissulta Cesky Krumlovista.

Tulihan siinä taas jotakin, vaikka paljon jäi varmasti vielä sanomatta.

Outi & Ville

Tentit ohi!

Jee, kaikki tentit menivät läpi molemmilla. Outi tienasi lukukauden aikana yhteensä 23 credittiä + EILC:n 3 pistettä, Ville 24 + kielikurssin 3 pinnaa. Tässä vähän fiiliksiä, millaisia kursseja kävimme.

Outi:

Czech Culture: Fine Arts, Theatre, Cartoon, New Media; Landscape, 3 credits

Erasmus-kurssi, jolla oli tiukka läsnäolopakko. Yhden kerran sai missata, kahdesta joutui kirjoittamaan 5 sivun esseen ja kolmesta ei tarvinnut enää vaivautua paikalle. Luentoja oli kuitenkin vain kerran viikossa, joten läsnäolo ei ollut liikaa vaadittu. Arvosanan sai, kun istui luennot ja teki tentin. Tentti oli melko vaikea ja tuntui, etten osannut juuri mitään, joten läpipääsyyn tuskin on vaadittu kauheasti pisteitä.

Joka tunnilla oli eri luennoitsija, joka puhui eri aiheesta. Kurssin nimessä on lueteltu melko hyvin aiheet, joita tunneilla käsiteltiin. Odotin tältä kurssilta eniten, koska halusin oppia uuden kotimaani kulttuurista, mutta tunnit sisälsivät harmittavan vähän asiaa Tšekistä. Esimerkiksi luennolla, joka käsitteli keskiaikaista kirjallisuutta täällä, puhuttiin Tšekin keskiaikaisesta kirjallisuudesta vain noin 15 minuuttia, vaikka asiasta olisi saanut matskua koko luennoksi.

Introduction to Linguistics, Theory of Communication and Pedagogy, 4 credits

Erasmus-kurssi, jolla samanlainen suoritus kuin edellisellä. Suurin osa luennoista ja luennoitsijoista oli todella hyviä. Erittäin mielenkiintoiset aiheet. Oli kiinnostava oppia lisää tšekin kielestä, kielen historiasta, sanastosta ja täkäläisestä koulusysteemistä. Ehdottomasti paras käymistäni Erasmus-kursseista.

Current Issues of the Political and Social Life in the Czech Republic & Challenges of the World, 4 credits

Erasmus jälleen. Kurssi antoi paljon lisätietoa Tšekin historiasta ja poliittisesta systeemistä sekä tämän hetken ongelmista. Mielenkiintoinen pläjäys, hyvät luennoitsijat. Vierailimme myös senaatissa ja parlamentissa.

                          

Czech for pre-intermediate students, 6 credits

Kielikurssilla tunteja oli viikottain kaksi kappaletta. Opettaja puhui suurimmaksi osaksi vain tšekkiä ja tunnit käytettiin keskusteluun ja kielioppiasioihin. Viikottain tuli kirjoitustehtäviä kotiin. Kurssin aikana oppi paljon, mutta verrattuna intensiivikurssiin, kehitys oli tietysti hitaampaa. Poissaoloja sai kertyä yhteensä 3 kappaletta. Ainiin ja kurssille pääsi vain lähtötasotestin kautta. Tykkäsin. Hyvä opettaja.

Czech society, 6 credits

Faculty of Educationin kurssi, jolla pisteet napsuivat tilille lähinnä tunneille osallistumalla. Luentoja oli kerran viikossa. Tälläkin kurssilla luennoitsijat vaihtelivat ja aiheita oli monenlaisia, muun muassa täkäläisestä koulutusjärjestelmästä, poliittisesta systeemistä, taiteesta, tieteestä Prahassa ja musiikista. Vierailimme kurssilla myös nykytaiteen museossa ja teimme kävelyretken vanhassakaupungissa. Viimeiselle kerralle piti tehdä esitys vaihtokohteemme hyvistä ja huonommista puolista ja vähän keskustella. Mukava kurssi.

Ville:

Materials for Power Electrical Engineering, 5 credits

Luentoja oli viikottain yksi ja sen lisäksi oli yhden ja puolen tunnin labra. Luennoilla ei ollut läsnäolopakkoa, mutta labroissa piti olla paikalla. Kaikilla kursseilla oli saman verran opetusta ja samanlainen läsnäolosysteemi. Muu porukka oli aika laiskasti tämän kurssin tunneilla, joten sain melko usein yksityisopetusta.

Kurssilla opeteltiin electronisten komponenttien perustyypit ja perusominaisuudet. Tunneilla käytiin myös kattavasti erilaisia materiaaleja, joita käytetään sähkötekniikassa. Opettajat olivat hyviä, mutta heidän englantiaan oli välillä vaikea ymmärtää aksentin vuoksi. Tunnit olivat mielenkiintoisia. Tentti oli kaksiosainen. Ensimmäisessä osassa piti kirjoittaa esseevastauksia kysymyksiin ja toinen osio oli suullinen tentti, jossa opettaja kyseli tarkentavia kysymyksiä koevastauksiin.

Electronics and Microelectronics, 6 credits

Puolijohdeperusteet, PN-liitokset, transistorit, CMOS-teknologia, muistirakenteet ja jotain muuta. Hyvät opettajat, mutta välillä aksentin vuoksi ymmärtämisongelmia. Opettaja käänsi myös suurimman osan materiaaleista GoogleTranslatella. Tentti samanlainen kuin edellä.

Computer Graphics, 6 credits

Tutustuttiin OpenGL-kirjastoihin ja ohjelmoitiin yksinkertainen interaktiivinen, graafinen 3D-sovellus. Järjettömän pitkä kolmiosainen tentti, joka kesti neljä tuntia. Ensimmäisessä osiossa piti täyttää kaksisivuinen monivalintakoe, seuraavassa kirjoittaa esseitä ja viimeiseksi oli suullinen tentti. Jokainen aiempi vaihe piti olla läpäistynä ennen kuin sai siirtyä seuraavaan suoritukseen.  

Introduction to Operating Systems, 5 credits

Opeteltiin pääasiassa UNIX-perusteita ja scriptausta. Tentti.

Czech for pre-intermediate students, 2 credits

Kielikurssia oli kerran viikossa puolentoista tunnin verran Mirekin opetuksessa. Kurssi oli taattua Mirekin tyyliä eli kieltä opiskeltiin vähän siinä sivussa, kun keskusteltiin kaikista muista maailman asioista, mutta jäi sieltä jotain päähänkin. Kulttuuritietämystä tuli paljon lisää.

Että semmoisia kursseja on tullut käytyä. Vielä pitää hakea jotain allekirjoituksia record bookkeihin, noutaa transcript of recordsit ja Villen palauttaa yksi viimeistelty työ maanantaina. Sitten alkaa olla opiskelut siinä.

Treenirintamalla on ollut laiskaa viimeiset pari viikkoa. Jouluviikolla taisimme käydä kaksi pumppia, combatin, CXWORXin ja leppostelujuoksun. Viime viikko meni flunssailujen takia ihan plöröksi ja treenipäiviä kertyi hurjat kaksi. Yksi pumppi ja perjantain perussetti (combat + CXWORX). Tällä viikolla tavoitteet olivat taas korkealla, mutta flunssa verotti alkuviikkoakin. Tiistaina käytiin pumpissa, mutta piti ottaa vielä iisisti. Ehkä tänään jaksaa tehdä jo normipainoilla ja hyppiä askelkyykkybiisissä kunnolla.

Jes saatiin myös sovittua, että hoidetaan ensi kuun vuokra takuuvuokralla, kunhan joku käy lauantaina tarkastamassa, että kämppä on pystyssä. Ei tarvitse alkaa säätämään takuuvuokran takaisinmaksua. Kätevää.

Outi & Ville

On harmaata, flunssa ja väsyttää

Ei olla paljon tehty muuta kuin nyssötetty kotona nuhanenäisinä. Tai on me luettu tentteihin ja nukuttu joka yö jotain 12 tuntia.

Outi & Ville

Tunnelmia vuodenvaihteessa

Ilotulituksia ja ihmisiä vanhankaupungin aukiolla.

Malja tulevalle vuodelle.

Syötiin hyvin. Juotiin hyvin. Juhlittiin hyvässä seurassa. Kuohuviiniä, ilotulituksia ja tähtisadetikkuja. Tervetuloa uusi vuosi 2013.

Outi & Ville